voi jee. tänään sitten heräsin siinä ennen kahdeksaa, kun pakotettiin (kylkyl). tulin matin lähdettyä kouluun sen verran surulliseksi, että oli pakko toimia. niimpä olin yheksään mennessä tiskannu, imuroinu ja pyyhkiny pölyt (voitte kuvitella, että tuli tooooosi siistiä.) sitten kävin kaupungilla ja pakkasin. eli on ollu niin jännittävä päivä, ettei mitään rajaa. lopuksi kolmisen tuntia hiljaisessa autossa iskän kanssa. aah ja vanhempien riitelyn kuuntelemista loppu ilta. raha-asioista on aina niin kiva vääntää.
mä oon nyt kyllä tosi sekavissa tunnelmissa. toisaalta on kiva mennä göteborgiin ja nähdä paljon kaikkea uutta ja tutustua uusiin tyyppeihin muista maista. mutta toisaalta, lähteminen jkl:stä oli tosi paskaa. istuin varmaan vartin hämärässä ja hiljaisessa kämpässä ennenku isä tuli. mietin, että hitto, onpa inhottavaa lähteä paikasta, johon liittyy niin paljon kaikkea tunnepitoista. kotoa. tuntu hassulta, ettei nää moneen kuukauteen niitä tuttuja tavaroita ja taloja ja muuta mitä siellä on. ja ihmisiä tietty. luulen tosin, että suurentelen tän ajan pituutta päässäni hieman liikaa. todennäköisestihän olen tuossa noin 3kk kuluttua tulossa käymään ja sit meenkin takas enää muutamaks viikoks. lyhyt se aika oikeasti on!
väsyttää oikeastaan nyt ihan hirveesti. viime yö oli ihan kumma nukkumisen kannalta. vuorotellen kuuma ja kylmä ja sitten ihan levoton ja outo olo. mut nyt pitää oottaa että pyykkikone lopettaa. huoh. oikeastaanhan tämä päivä on ollut aika merkityksetön (no ei nyt aivan...), joten mitäpä tässä muuta.
sov gott!
Add comment
